Sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdataan päivittäin lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia, miehiä, lapsia ja perheitä sekä väkivallan tekijöitä. Osa hakee apua väkivallan fyysisiin vammoihin, osa puolestaan välillisiin seurauksiin, kuten masennukseen,...

Suurin osa eroon päätyneistä vanhemmista neuvottelee lapsensa asioista ja vahvistaa keskinäisen sopimuksensa kunnan sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona. Lastenvalvojalla on mahdollisuus myös jättää sopimus vahvistamatta, jos hän epäilee sopimuksen olevan lapsen edun vastainen...

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, vammaisuus ei suojele naista väkivallalta, vaan pikemminkin altistaa sille. Vammaisiin tyttöihin ja naisiin kohdistuu väkivaltaan samoin kuin muihinkin naisiin kaikkialla: perhepiirissä, kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla...

Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi väkivallan tekijää osallistumaan väkivaltaa katkaisevaan palveluun. Vain pieni osa perheessään väkivaltaa käyttävistä henkilöistä hakee apua. Tämän oppaan tavoitteena on kannustaa poliisia ja väkivallan...

Turvakotipalvelujen kansallisten laatusuositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää turvakotipalveluja siten, että palvelut ovat kaikkien lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien saavutettavissa asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta...

De anställda inom social- och hälsovården möter dagligen kvinnor, män, barn och familjer som utsatts för våld i nära relationer, men även våldsutövare. En del söker hjälp för de fysiska skador som våldet gett upphov till, medan andra söker hjälp för indirekta...

Syftet med de nationella kvalitetsrekommendationerna för skyddshemstjänsterna är att harmonisera och utveckla tjänsterna så att de är tillgängliga för alla offer för våld i nära relationer och inom familjen oberoende av bostadsort eller inkomstnivå...